Historiaa

”Nouskaa köyhät toimintaan”

1800-luvun lopussa Hämeenlinna oli pieni, noin 5000 asukkaan kaupunki. Varsinaista metalliteollisuutta ei ollut. Alan toiminta oli käsityöläisten käsissä. Hämeenlinnan kaupungin taksoitusluettelossa vuosisadan vaihteessa, mainitaan mestareina ja itsenäisinä yrittäjinä 4 seppää, joilla oli yhteensä 8 työntekiää sekä 3 vaskenvalajaa, joilla 3 työntekiää ja 2 pelti ja läkkiseppää joilla 1 työntekiä. Palkkatyövoimaa näyttäisi olleen siis ainoastaan tusinan verran. Ammatillisesti Hämeenlinnan metallityöntekijät järjestäytyivät todennäköisesti 1899. Säilyneiden pöytäkirja merkintöjen mukaan Hämeenlinnan työväenyhdistys perusti tuolloin alaisuuteensa metallityöväen ammattiosaston. Ammatillisen järjestäytymisen merkitus ei kuitenkaan ollut vielä selkiintynyt.

Järjestäytynyt työväki perusti Hämeenlinnaan 31. maaliskuuta 1900 kaikkien ammattiosastojen yhteiselimen, Hämeenlinnan ammattijärjestön. Hämeenlinnan Metalliteollisuusväen ammattiosaston edustajat olivat todennäköisesti perustamassa järjestöä, koska ammattiosaston vanhassa lipussa on vuosiluku 1900. Tätä vuotta 1900 onkin todennäköisesti pidetty aikanaan metalliosaston perustamisvuotena jota voidaan perustellusti pitää edelleen. Ensimmäiset säilyneet merkinnät Hämeenlinnan metallityöväen ammattiosaston toiminnasta ovat vuodelta 1903. Ne ovat tilimerkintöjä ja niiden mukaan 25. huhtikuuta 13 jäsentä maksoi yhteensä 11.50:- jäsenkorteistaan.

Jo niinkin varhain kuin vuonna 1910 ammattiosasto kykeni solmimaan kollektiivisen työsopimuksen seitsemän paikallisen yrityksen ja mestarin kanssa.

Ammattiosaston toiminta ensimmäisenä vuosikymmenenä painottui vielä nykyisinkin puhutteleviin asioihin. Varoja kerättiin työttömien toverien avustamiseksi. Työsuojelukysymyksessä annettiin tunnustusta “valistuneille pajoille” ja jaettiin kirjallisia muistutuksia mestareille, jotka käyttivät lainvastaisesti verstaissaan työssä alaikäisiä päällelyöjiä. Kasvanutta joukkovoimaa hyväksikäyttäen tavoiteltiin kollektiivisia työsopimuksia, joiksi nykyisiä työehtosopimuksia silloin sanottiin. Jo niinkin varhain kuin vuonna 1910 ammattiosasto kykeni solmimaan kollektiivisen työsopimuksen seitsemän paikallisen yrityksen ja mestarin kanssa.

Vaikuttamisen ja kasvun aikaa.

Sotien jälkeinen aika on ollut Hämeenlinnan ammattiosastossa vaikuttamisen ja kasvun aikaa. Keskusjärjestöjen solmima yleissopimus, vahvisti ammattiyhdistysliikkeen asemaa niin valtakunnallisella, kuin myös paikallisella tasolla. Kaupungin ripeän teollistumisen myötä lähti myös ammattiosaston jäsenmäärä voimakkaaseen kasvuun. Tämä lisäsi edelleen ammattiosaston joukkovoimaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla.

Vuotta 2003 osasto juhli 100-vuotis juhlavuotenaan

Viimeksi kuluneet vuosikymmenet ovat edelleen vankistaneet kehityskulkua. Vuonna 2003 Hämeenlinnan metallityöväen ammattiosasto 43, oli Hämeenlinnan talousalueella toimiva, merkittävä, 1200 jäsenestä koostuva edunvalvonta ja yhteistoimintaorganisaatio. Ammattiosastoa edustavat luottamusmiehet toimivat 20 työpaikalla ja jäsenistö koostui yli 40 työpaikan työntekiöistä.

Vuotta 2003 osasto juhli 100-vuotis juhlavuotenaan. Varsinainen vuosijuhla pidettiin 7.6.2003 ammattiosaston vapaa-ajan paikassa, Metallinrannassa. Metallinranta sijaitsee Hauhon Visiälässä. Hauho on luonnonkaunista seutua, varsinkin Vitsiälä. Juhlat olivat jäsenten ja heidän perheidensä yhteinen viihteellinen tapahtuma, kesäisen Hauhonselän rannalla.

Start typing and press Enter to search